Tenttikysymykset

Perusopinnot

P1 Johdatus tiedotusoppiin (sivuaineilijat)
Kunelius: Viestinnän vallassa.
1. Mikä merkitys vallalla on mediassa?
2. Mikä on siirto- ja yhteismalli?

P2a Media-analyysin rakenteet
Kantola & Moring & Väliverronen: Media-analyysi. Helsingin yliopisto 1998.
1. Kerro metafora-analyysin käytöstä journalismin tutkimuksessa.
Fiske: Merkkien kieli. Vastapaino 1992.
1. Mitä tarkoittavat strukturalismi ja empirismi Fisken mukaan?
2. Vertaile prosessikoulukuntaa ja semioottista koulukuntaa toisiinsa.
3. Merkityksellistäminen Peircellä ja Saussurella.
Pietilä: Tv-uutisista, hyvää iltaa. Vastapaino 1995.
1. Miten Pietilä on tarkastellut uutislähetysten merkityksiä?
Anna esimerkki Pietilän uutislähetyksestä tekemistä analyyseistä.
Mäkelä, Puustinen & Ruoho (toim.): Sukupuolishow: johdatus feministiseen mediatutkimukseen.
1. Mitä etua on median tutkimisesta sukupuolen näkökulmasta?
2. Miten feministit ovat kritisoineet Habermasin teoriaa?

P2b Mediakritiikin perusteet (sivuaineilijat)
Seppänen: Katseen voima.
1. Mitä tarkoittaa visuaalinen järjestys?
2. Mikä on vastamainos ja mikä on sen yhteiskunnallinen merkitys?
3. Erittele allaolevaa vastamainosta Seppäsen käsitteitä käyttäen.

P3 Mediahistoria
Tommila ja Salokangas, Sanomia kaikille.
1. Kirjoittajien näkemys niin sanottujen kakkoslehtien vaiheista Suomessa.
2. Aikakauslehdistön vaiheet synnystä nykypäivään Suomessa.
3. Paikallislehdistön vaiheet Suomessa synnystä nykypäivään.
4. Miten lehdistö Tommilan ja Salokankaan mukaan toimi ja toimii sodan ja poikkeusolojen aikaan?
5. Poliittisen lehdistön synty ja vaiheet Suomessa.
6. Helsingin Sanomien voittokulku 1920-1930 -luvuilla.
7. Lehdistön kasvutekijät 1800-1900-lukujen taitteessa, miksi?
Salokangas, Aikansa oloinen.
1. Analysoi Salokankaan pohjalta, miten Yleisradio on aikansa oloinen.
2. Yleisradion historia poliittisessa katsannossa.
3. Yleisradio johtajien ja aikakausien valossa.
4. Millainen oli Reporadion aika, ja mikä oli sen merkitys?
Wiio (toim.), Television viisi vuosikymmentä.
1. Rosojournalismin kehityskaari vuosituhannen vaihteessa.
2. MTV3:n Kymmenen uutisten syntyhistoria.

P4a ja P4b Mediarakenteet ja Mediajärjestelmät
Nordenstreng & Wiio (toim.): Suomen mediamaisema. 2. painos. WSOY 2003.
1. Millä tavoin Ulla-Maija Kivikuru ja Minna Aslama kuvaavat uutisjournalismin ja uutisvälityksen muutoksia 2000-luvun alussa? Kuinka hyvin nämä ennakoinnit ovat mielestäsi pitäneet paikkansa?
2. Kuvaa ja arvioi ulkomaalaisten aikakauslehtien (myös käännöslehtien) asemaa Suomen mediamarkkinoilla.
3. Millä kirjoittajat Kivikuru ja Rantanen perustelevat, että STT on ollut yli 80 vuotta selkäranka Suomen uutisvälitykselle?
4. Miten toimitustyö on muuttunut suomalaisessa lehdistössä 1800-luvun lopusta 1950-luvulle?
5. Luonnehdi kirjamarkkinoita Suomessa: tuotanto, jakelu ja kulutus.
6. Kielivähemmistöjen media Suomessa.
Nordenstreng & Wiio (toim./Hujanen)
1. Miten Suomen radiojärjestelmä muuttui 1970-2001?
Media muuttuu
1. Kuvaa joukkoviestinnän kehityspiirteitä Baltian maissa Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.
2. Mitkä tekijät selittävät sanomalehtien vahvaa asemaa Pohjoismaissa?
3. Mitkä olivat suurimmat muutokset lehdistössä ja sähköisessä joukkoviestinnässä Venäjällä, Baltian maissa ja Puolassa 1990-luvulta 2000-luvun alkuvuosiin?
4. Miten Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan mediarakenne poikkeaa muista Euroopan maista ja toisistaan? Konkretisoi vastaustasi esimerkein.
Ruusunen, toim.
1. Mitkä ovat Heinosen muaan uusmedian viestinnälliset piirteet?
Arvioi, mitä aidosti uutta tai sellaista. mitä ns. vanhoissa medioissa ei ollut,
uusmedia on tuonut joukkoviestinnän tuotteiden ja palvelujen tarjontaan?

P5 Viestintäoikeus ja journalistietiikka
Nordenstreng (toim.): Sananvapaus. WSOY 1996.
1. Miten vuoden 1919 painovapauslaki on vaikuttanut Suomessa sananvapauden kehitykseen?
2. Sananvapaus perusarvona ja ihmisoikeutena.
3. Vuoden 1766 painovapausasetuksen merkitys.
4. Kirjan mukaan Suomessa vallitsi 1800-luvun puolivälin tietämillä
"painovapaus ilman sananvapautta". Mitä tämä tarkoittaa?
Neuvonen: Sananvapaus, joukkoviestintä ja säntely. Talentum 2005.
1. Miten journalisti voi syyllistyä kunnianloukkausrikokseen?
2. Yksityisyyden suoja ja joukkoviestintä. (kysytty useasti)
3. Lehdistöneuvostot ja lehdistöasiamiehet.
Nordenstreng (toim.): Kansainvälinen journalistietiikka. Yliopistopaino 1992.
1. Kansainvälisen oikeuden edellyttämät rajoitukset sananvapaudelle.
2. Viestinnän kansainvälisen sääntelyn historiallinen kehitys.
Mäntylä: Journalistin etiikka. Gaudeamus 2004.
1. Julkisen sanan neuvoston toimintaperiaatteet.
2. Piilomainonta Journalistin ohjeiden näkökulmasta.
Vuortama & Kerosuo: Viestinnän lait ja säännöt. Kustannus-Mäkelä 2004.
1. Vastaavan toimittajan asema ja vastuu.
2. Lähdesuoja.

Aineopinnot

AT1 Oppihistoria
Seppänen: Visuaalinen kulttuuri
1. Kerro päpiirteet sisällönanalyysistä
2. Millä tavoin Myyrmannin pommin räjäyttäjä representoitiin lehdistössä?
3. Mistä kolmesta näkökulmasta representaatiota voi lähestyä Stuart Hallin mukaan? Kuvaa näitä.(monesti ollut)
4. Hyvän kuvan kolme ominaispiirrettä Satakunnan Kansasta tehtyjen haastattelujen pohjalta. 5. Miten Seppänen analysoi kirjassaan Benettonin mainoksen reseptioita?
6. Ideoi Seppäsen kirjan pohjalta miten Jokelan koulumurhien kuvakulttuuria voisi pohtia muutamilla eri tavoilla.


Pietilä: Joukkoviestintätutkimuksen valtateillä.
1. Minkälaisia oppihistorioinnin pulmia Pietilä nostaa esiin? (myös 09/07)
2. Miksi mielikuvat ovat puutteellisia ja vääristyneitä Lippmanin mukaan?
3. Mass Communication Research -perinteen kolmen koulukunnan peruspiirteet?
4. Frankfurtin koulukunnan perusideat ja niihin kohdistettu kritiikki? / Frankfurtin koulukunta ja kulttuuriteollisuusteoria (02/2010)
5. Feministisen tutkimuksen eri muotojen perusideat Pietilän mukaan?
6. Oppihistorian ongelmat
7. Miten Deweyn ja Lippmanin käsitykset demokratiasta ja journalismista eroavat?
8. Joukkoviestinnän kehitysvaiheet.
9. Miten käyttötarkoitustutkimus eroaa vaikutustutkimuksesta?
10.Kuvaa Pietilän mainitsemia kolmea tiedotusopin oppihistorian versiosta.
11. Miten MCR-perinne tulkitsi joukkoviestinnän vaikutuksia?
12. Deweyn ja Lippmannin eroavat käsitykset demokratiasta ja joukkoviestinnästä
13. Asiantuntijuus ratkaisuna demokratia ongelmaan? Kuka tätä kannatti,
kenen ja millainen oli vaihtoehtoinen näkemys?
14. Funktionalismin perusajatukset? (myös 02/09)
15. Vertaile MCR-perinteen ja kulttuuritutkimuksen tieteellisiä lähtökohtia ja käytännöllistä tutkimustyötä?
16. Mitä Teresa de Lauretis tarkoittaa puhuessaan sukupuolen teknologioista? (lyhyt)
17. Mitä John Dewey tarkoitti käyttäessään käsitteitä Great Society ja Great Community? (lyhyt)
18. Käsitellessään joukkoviestintätutkimuksen esivaihetta Pietilä nostaa esille sosiologisen, valtio-opillisen, lehdistötaloudellisen, joukkopsykologisen ja massakulttuurikriittisen näkökulman. Kuvaa ajalle tyypillistä ajattelua.
19. Kuvaa ja arvioi uusvasemmistolaista joukkoviestintätutkimusta.
20. Mitä Jean Baudrillard tarkoittaa hypertodellisuuden käsitteellään? (lyhyt)
21. Kuvaa lyhyesti mitä tarkoitetaan semiotiikalla. (lyhyt)
22. Varhaiset tutkijat: Dewey, Park, Lippmann, Lasswell. Esittele ja vertaile.
23. Ferdinand Tönniesin Gemeinschaft ja Gesellschaft. (lyhyt)
24. Kulttuurin käsitteen kautta on tehty monen tyyppistä joukkoviestinätutkimusta (mm. kriittinen kulttuurintutkimus, tulkitseva kulttuurintutkimus jne). Kuvaa ja vertaile erilaisia kulttuurin käsitteelle rakentuvia tutkimussuuntauksia. (laaja)
25. 2. Millä tavoin käyttötarkoitustutkimus erosi sitä edeltäneestä MCR-perinteen mukaisesta tutkimuksesta? (laaja)
26. Kuvaa screen-teorian keskeisia ajatuksia. (lyhyt)
27. Minkälaisia asioita selvitteli brittiläinen East Anglia -ryhmä? (lyhyt)
28. George Gerbnerin kulttuuri-indikaattorit. (lyhyt)


AV1 Televisiotutkimus (2006)
Kanavat auki! : televisiotutkimuksen lukemisto JA John Ellis: Seeing things television inthe age of uncertainty.
1. Ellis: Mitä tarkoittaa psykologinen työ (thinking through) televisiossa? Miten se toimii suhteessa eri lajityyppeihin?
2. Arvioi teosta Kanavat auki televisiotutkimuksen oppikirjana. Poimi kirjasta esimerkkejä.

AK1 Kuvajournalismin historia
1. Valokuvauksen tekniikan käännekohtien vaikutus kuvajournalismin edistymiseen.
2. Kuvatoimisto Magnumin synty ja merkitys myöhemmälle kuvajournalismille.
3. Katuvalokuvaus (street photography).

Syventävät opinnot

S1 Tiedotusopillinen ajattelu ja tutkimus, kirjallisuusosa
McQuail, McQuail's Mass Communication Theory. (pakollinen teos)
1. Esitä omin sanoin McQuailin kirjan edustama käsitys seuraavista
a) yhteiskunta
b) viestintä
c) näiden välinen suhde
2. Mitä McQuail sanoo kirjansa epilogissa?
3. Mitä uutta opit, mikä kirjassa on turhaa syventäviä opintoja ajatellen?

2. McQuail, McQuails Mass Communication Theory, 5th ed. Sage 2005. (pakollinen teos)
+ Peters, Speaking into the Air: A History of the Idea of Communication. University of
Chicago Press 1999. (valinnainen teos)
Vastattava kaikkiin kysymyksiin:
1. Anna oma tiivistelmäsi McQuailin joukkoviestintäteoriasta.
2. Miten McQuail määrittelee normatiivisen teorian?
3. Mitä McQuail esittää yleisöstä?
4. Anna oma tiivistelmäsi Petersin viestintäkäsityksestä.
5. Mitä Peters esittää Soeren Kierkegaardista?
6. Arviosi näiden teosten sopivuudesta tiedotusopin syventäviin opintoihin?

Peters, Speaking into the Air: A History of the Idea of Communication. University of Chicago Press 1999.
1. Mitä Peters esittää Hegelistä, Marxista ja Kierkegaardista?
2. Mitä Peters sanoo kirjansa yhteenvetoluvussa A Squeeze of the Hand?
3. Mitä opit teoksesta/teoksista? Suositteletko teosta/teoksia luettavaksi muille syventäviä opintoja suorittaville?

Katz, Peters, Liebes & Orloff, Canonic Texts in Media Research. (valinnainen teos)
1. Esittele tiivistettynä kirjan esittelemät koulukunnat.
2. Raymond Williamsin paikka tutkimusperinteessä.
3. Miten perusteltua mielestäsi on tutustua koulukuntiin ja miten Katz ja kumppanit niiden esittelyssä onnistuvat?

S4 Tutkimuksen metodologia, kirjallisuus
Berger, Media and Communication Research Methods.
1. Marxilainen analyysi ja sen hyödyllisyys mediailmiöiden tutkimuksessa. Mitä käsitteitä nostaisit marxilaisesta analyysistä esiin?

Saukko, Doing Research in Cultural Studies.
1. Ideologia-analyysi ja genealoginen analyysi. Esittele niiden lähtökohtia ja pohdi niiden suhdetta toisiinsa.


Tampereen tiedotusopin opiskelijoiden ainejärjestö Vostok