Opiskelu

Rahaahan me kaikki olemme vailla ja yksi hyvä tapa hankkia sitä on työnteko opintojen ohessa. Tälle sivulle on koottu hieman perustietoa työskentelemisestä journalistisessa ammatissa.

Lisätienestiä avustajana

Juttuideaa kannattaa jalostaa pidemmälle ennen kuin sitä lähtee kauppaamaan. Hyvin suunniteltu juttu on helpompi toteuttaa ja myydä. Kun myyt työtäsi, niin ennen jutun julkaisua kannattaa sopia muun muassa työn tarkasta aiheesta, laajuudesta, palkkiosta sekä mitä kanavia pitkin juttu julkaistaan.

Mitä työstä sitten pitäisi maksaa? Yksi osa oman työn arvostamista on laskuttaa siitä kelpo korvaus. Palkkiossa laskutetaan myös sen mukaan, miten työläs keikka on ollut kyseessä. Eli jutun mitta ei ole ainoa kriteeri palkkiota määritettäessä. Avustajapalkkioiden suuruus vaihtelee pääasiassa työnantajayrityksen koon mukaan. Esimerkiksi aikakauslehdissä on suuremmat avustajapalkkiot kuin paikallislehdissä.

Free-toimittajien palkkiotaulukosta selviää, mitä vapaat toimittajat laskuttavat työstään. Freelancerit ovat yksityisyrittäjiä, jotka laskuttavat työn sivukuluista, joten heidän palkkiotasonsa ei ole suoraan verrannollinen avustajapalkkiohin, mutta suositustaksoista saa hieman ajatusta, mitä työstä laskutetaan. Free-toimittajien palkkiotaulukko löytyy täältä

Työsopimuksen tekeminen

Jos teet enemmän kuin yksittäisiä keikkoja, kannattaa laatia työsopimus työnantajan kanssa. Työsopimus on työntekijän ja työnantajan keskinäinen sopimus, jossa määritellään työntekijän tehtävät ja työstä maksettava korvaus sekä mahdolliset muut edut. Sopimus sitoo yhtä lailla myös työnantajaa. Työsopimus kannattaa aina laatia kirjallisena ja myös lyhyempiä työsuhteita varten.

Lisätietoa työsopimuksen tekemisestä ja aloittelevan journalistin palkkauksesta löytyy Journalistiliiton sivuilta seuraavan polun takaa: Edunvalvonta -> Nuori journalisti -> Työsopimus

Mikäli työsopimuksen tekemisestä tai työn teettämisestä tulee kysymyksiä, niin oman työpaikan luottamusmies auttaa asiassa eteenpäin. Lisäksi Journalistiliiton lakimiehet auttavat tarvittaessa, jos ongelmia ei saada muuten sovittua.

Opiskelijajäsenyys ammattiliitossa

Ammattiliitto valvoo meidän kaikkien etuja työelämässä. Journalistiliiton opiskelijajäsenyyden ehtona on journalistiseen ammattiin tähtäävät opinnot. Tiedotusopin pääaineopiskelija voi hakea opiskelijajäsenyyttä, kun takana on puoli vuotta opintoja. Tiedotusopin sivuaineopiskelijoilla hakemuksessa täytyy perustella hieman tarkemmin omaa suuntautuneisuuttaan nimenomaan journalistiseen ammattiin.

Journalistiliiton opiskelijajäsenyys maksaa vuonna 2008 55 euroa. Tällä summalla saamme muun muassa liiton toimiston palvelut, Journalisti-lehden sekä monenlaisia muita jäsenetuja kuten jäsenkortin ja liiton matkavakuutuksen.

Tarkat liittymisohjeet SJL:n opiskelijajäseneksi löydät Journalistiliiton sivuilta.

Jos olet suuntautumassa erityisesti radio- tai tv-toimittajaksi, niin kannattaa harkita RTTL:n opiskelijajäsenyyttä. Tarvittavat tiedot ja hakulomakkeen löydät RTTL:n sivuilta.

Aikauslehtijournalismiin suuntautuvan opiskelijan yksi vaihtoehto on liittyä opiskelijajäseneksi Suomen Aikakauslehtitoimittajain Liittoon, joka on RTTL:n ohella suurin Suomen Journalistiliiton jäsenyhdistyksistä. Lisätietoa SAL:n opiskelijajäsenyydestä löydät Suomen aikakauslehtitoimittajain liiton sivuilta.

Työttömyyskassa

Viimeistään opintojen loppuvaiheessa kannattaa liittyä journalistien työttömyyskassan jäseneksi. Kassan jäsenenä saat liiton päivärahaa, jos jäät työttömäksi opintojen jälkeen tai myöhemmin työuralla. Yhtenä työttömyysturvan ehtona on, että olet ollut kassan jäsen kymmenen kuukauden ajan. Kassan jäsenyydestä ja sen eduista löydät Journalistiliiton sivuilta.

Hyödyllistä luettavaa lyhyissä työsuhteissa oleville journalisteille on Pätkätyöläisen sosiaaliturvaopas, joka löytyy Journalistiliiton sivuilta pdf-muodossa.

Heräsikö kysymyksiä? Lisätietoja saat myös Vostokin ay-ministeriltä.




Tampereen tiedotusopin opiskelijoiden ainejärjestö Vostok