|
Numero 4/2007
JUTUT:
Kuka taluttaa ja ketä
Rasva, suola ja vodka – venäläisen ruokakulttuurin kolminaisuus
Ryssä mun pallini söi – tarina Vostokin Dynamosta euro-kentällä
Opiskelijat puhuvat
ARKISTO:
2/2007
4/2006
3/2006
2/2005
1/2005
4/2004
3/2004
4/2003
3/2003
2/2003
1/2003
4/2002
3/2002
2/2002
1/2002
4/2001
1/2000
3/1999
4/1998
3/1998
3/1996
2/1996
1/1996
3/1995
|
 |
|
Rasva, suola ja vodka – venäläisen ruokakulttuurin kolminaisuus
Fuxifuksin kokemuksia venäläisestä ruoasta
Teksti: Lauri Silvander
Tein päätökseni Sibelius-junan kiitäessä katkonaisen varmasti yli vanhojen taistelutantereiden: syön ruokaa, joka ei näytä epäilyttävältä. Päätökseni pirstaloitui luonnollisesti heti ensimmäisenä päivänä, mikä ei sinänsä ollut yllätys. Yllättävää kuitenkin oli, että romahdus oli niin totaalinen.
Armoniskun sivalsi kanakebabkääryle nimeltään shaverma, jonka nautiskelin pienen ja epäilyttävän kojun edessä fuxifuksi-toverini Sean Ricksin seurassa. Burriton ja kebabin serkkupoika shaverma jyräsi meidät kuin punakone. En voinut kuin haukkoa henkeäni. Olin rakastunut venäläiseen.
Syöksyä kierteellä
Alkoi syöksykierre, joka päättyi vasta armenialaisravintolassa nauttimaani rumaan kanapuuroon. Silloin tiesin todella olevani pohjalla.
Matkalle mahtui myös muita mahtavia makuelämyksiä, joista suurin osa oli pedattu rasvalla ja suolalla. Erityisesti ensimmäisen illan kokoontuminen pieneen blini-ravintolaan oli ehdottoman ikimuistoinen. Letut lohella ja mädillä olivat ainakin minulle täysin uusi tuttavuus. Täytyy myöntää, että sellainen määrä suolaa laittoi turnauskestävyyden koetukselle. Meinasin nukahtaa pöytään.
Venäjällä on onneksi keksitty ratkaisu kaikkiin mahdollisiin ongelmiin, jotta ilta voisi jatkua mahdollisimman pitkään. Turvauduimme blinien jälkeen siihen turistimaisimpaan ratkaisuun: vodkaan.
Turha sitä on kiistää: vodka nyt vain sattuu piristämään. Ensimmäinen jälkiruokavodka tiputti suojauksen, ja poiki myöhemmin illalla kulttimaineeseen nousseen seurapelin Hanky Panky. Kiitokset siitä menevät Tuomas Peltomäelle.
Vodka connecting people
Ravintoympyräni laajeni nopeasti palloksi ensimmäisen illan jälkeen. Vodka ja shaverma veivät ainakin tämän suomalaismiehen sydämen, jalähes kirjaimellisesti pysäyttivät sen. Oli pakko opetella puhumaan jopa sen verran venäjää, että näiden perustarpeiden hankinta onnistui.
Jouni Munukka kiteytti tunnelmat loistavasti herättyään sunnuntai-iltapäivänä tokaisemalla heti kärkeen: ”Että se kanamössö oli hyvää!” Spasiba Venäjä!
|
| |
|
| | |
